Sain hiljattain vihdoin viimein luettua Pasi Havian, Antti Rinta-Lopin sekä Ville Lappalaisen kirjoittaman talousoppaan Erilainen ote omaan talouteen. Kaksi ensin mainittua ovat yhdet suurimmista syistä, ellei jopa suurimmat syyt, tämänkin blogin syntyyn, nimittäin Havia on kirjoittanut Taloudellinen riippumattomuus -blogia ja Rinta-Loppi Saituri -blogia. Molempien blogit elävät tätä nykyä hiljaiseloa ja päivityksiä tulee maksimissaan muutaman kerran vuodessa. Vanhat kirjoitukset ovat silti tallella ja mikäli et näitä blogeja ole aiemmin jostain syystä lukenut, niin suosittelen kahlaamaan läpi!Kirja jakautuu periaatteessa kahteen eri aihealueeseen. Kirjan alkupuoli keskittyy nykypäivän kuluttamisen, omistamisen ja velaksi elämisen ihannoinnin kritisoimiseen. Siinä pyritään kärjistävällä tyylillä saamaan lukija ajattelemaan kriittisesti nykynormeja. Samalla myös kerrottiin itselleni ainakin mielenkiintoisia psykologisia näkökulmia miksi ihmiset toimivat kuten toimivat nykyään. Pohjustuksen jälkeen kirjassa käytiin systemaattisesti läpi asioita, miten lukijan talous saadaan (enemmän) ylijäämäiseksi.
Kirjan loppupuoli oli sitten enemmän sijoittamiseen liittyvää asiaa. Pääideana oli se, että lukija oppisi sijoittamaan kaikki ylimääräiset rahansa tuottaviin asiohin, kuten indeksirahastoihin. Lopputuloksena tälle kaikelle olisi taloudellinen riippumattomuus, jolloin siis lukija pystyy elämään pelkästään sijoitusten tuotoilla.
Kirjassa oli paljon kirjoittajien blogeista tuttuja asioita ja koska pidän heidän blogeistaan paljon, niin myös kirja oli minusta pääsääntöisesti erittäin hyvä. Tietyissä tilanteissa "downshiftaamisen" ihannointi meni kuitenkin mielestäni liian pitkälle, esimerkiksi minä kaipaan sen verran omaa tilaa, etten olisi valmis asumaan solu- / kimppa-asunnossa enää. Kirjan perussanoma on kuitenkin loistava, eli pyrkimys käyttää rahaa välineenä saada itselle enemmän aikaa tehdä asioita mistä aidosti pitää.
Suosittelen kaikkia lukemaan tätä kirjan. Vaikka itse ei uskoisikaan kirjan sanomaan, niin kärjistävä, mutta hyvin argumentoiva, kirjoitustyyli pistää ainakin miettimään omaa kulutusta, mistä ei voi olla kuin hyötyä. Kirja on myös aika helppolukuinen ja sen pystyykin lukemaan vaikka yhdellä istumalta läpi.
